Responsive image
Responsive image

Yrittäjyyden ja yritysmaailman arvot

Tarkastelen tässä esityksessäni yrittäjyyttä yrittäjän omien arvojen kautta. Yrittäjäliike perustaa toimintansa pitkälti yrittäjien omien arvojen varaan. Se, minkä yrittäjä tuntee omassa toiminnassaan oikeaksi, on yrittäjäliikkeen toimintaa ohjaava arvo.

Yrittäjien arvoja

Suomen Yrittäjät ry, joka edustaa 116 000 yrittäjää, on kirjannut toimintansa lähtökohdaksi seuraavat arvot:

  • Vapaus: Oikeus ja vapaus yrittää ja tehdä työtä.
  • Vastuu: Vastuu jäsenistä, vastuu koko maan kehityksestä edistämällä yrittäjyyttä ja yritysten toimintaedellytyksiä. Vastuuta on myös jäsenten ja järjestön sidosryhmien kohteleminen oikeudenmukaisella tavalla ja heidän näkemyksensä huomioon ottaminen.
  • Luovuus: Valmius ja aktiivisuus ennakkoluulottomasti etsiä uusia ratkaisuja yrittäjyyden edistämiseksi. Muutosvalmius olosuhteiden ja ympäristön muuttumisen johdosta, mutta myös pitkäjänteisyys ja peräänantamattomuus tavoitteiden toteuttamisessa.

Yrittäjä on vastuunkantaja. Hän ottaa vastuun omasta työpaikastaan ja mahdollisesti myös muiden työllistämisestä. Sitä kautta hän kantaa osaltaan vastuuta koko kansakunnan hyvinvoinnista.

Luovuutta tarvitaan liikeideoiden synnyttämiseen ja kehittämiseen. Asioita pitää tehdä eri tavalla kuin muut, jotta yrittäjä menestyisi kilpailussa asiakkaista ja uusista markkinoista.

Vastuu ja luovuus ovat yrittäjähenkisen henkilön myötäsyntyisiä luonteenpiirteitä. Yrittäjyyttä arvostava ja yrittäjyyteen kannustava yhteiskunnallinen asenneilmapiiri voi vahvistaa näitä ominaisuuksia ja sytyttää kipinän yrittäjäksi ryhtymiseen.

Vapautta ja oikeutta yrittää ja tehdä työtä säätelee pitkälti yrittäjän ympärillä toimiva yhteiskunta omien säädöstensä ja poliittisten päätösten kautta. Poliittisilla päätöksillä voidaan innostaa ja kannustaa yrittäjyyteen tai toisaalta lannistaa ja tukahduttaa yrittäjyyden palo.

Työn arvostus on yrittämisen kovaa ydintä

Moni menestynyt yrittäjä kuvailee oman yrittäjäuransa alkua seuraavasti:

”Tein pitkiä päiviä ja vapaa-ajallakin mietin ja järjestelin työasioita. Monesti pohdin myös sitä, voisiko tätä hommaa tehdä itselle ja vähän toisella tavalla. Irtisanouduin, perustin oman firman ja ryhdyin yrittäjäksi. Se oli yksi elämäni parhaista päätöksistä.”

Työn arvostus on keskeinen piirre yrittämisessä. Olemme yrittäjinä valmiita kovaan työntekoon ja uskomme, että ajan saatossa työn kautta syntyy vaurautta ja hyvinvointia, ei vain itselle, vaan koko yhteiskunnalle.

Kun jäsenkuntamme keskivertotyönantajayrittäjä työllistää itsensä lisäksi seitsemän muut henkilöä, on rekrytoinnin onnistuminen yrityksen menestymisen kannalta äärimäisen tärkeätä. Yrittäjä haluaa ympärilleen samoihin arvoihin uskovia työntekijöitä.  Yrittäjä lähtee siitä, että pienessä yrityksessä jokainen työntekijä on valmis sitoutumaan ja antamaan työpanoksensa yrityksen hyväksi. Nämä työntekijät ovat kaikki yrityksen avaintyöntekijöitä, joiden työpaikka halutaan turvata myös huonoina aikoina.

 

 

Tutkittua tietoa

Tilastokeskus tutki lamavuosien 2008–2009 työantajayritysten henkilöstömäärien muutosta yrityskokoluokittain.

5–19 työntekijää työllistävissä, eli yt-lain ulkopuolisissa yrityksissä henkilöstön määrä kokopäiväisiksi työpaikoiksi muutettuna väheni 1012 hengellä. Suurissa, eli yli 250 työntekijän yrityksissä vastaava vähennys oli 37 884 työpaikkaa.

Tämä osoittaa, että huonoina aikoina yrittäjä tinkii mieluummin omasta toimeentulostaan kuin luopuu osaavasta, lojaalista ja motivoituneesta työporukastaan.

Mihin uudet työpaikat syntyvät? Tilastokeskuksen mukaan vuosina 2001–2012 alle 20 henkeä työllistäviin yrityksiin syntyi 60 524 uutta työpaikkaa, kun yli 250 työntekijän yrityksiin niitä syntyi vain 7164.

Tämä jos mikä on osoitus elinkeinoelämän murroksesta. Työllistämisen vastuu on pysyvästi siirtynyt pk-yrittäjille. Työmarkkinaosapuolten ja poliitikkojen pitää tunnustaa ja muistaa tämä.

 

Työllä vaurauteen

Sodan jälkeinen Suomi nousi vaurauteen kovalla työllä ja panostuksella koulutukseen. Olemme tällä hetkellä koulutuksen osalta maailman huipulla, mutta rohkenen väittää, että työn arvostus ja sen merkitys on kansalaisten keskuudessa vuosikymmenten kuluessa hiipunut.

Työaika on mm. tuottavuuden kasvun kautta vähentynyt ja hyvinvointi ja vauraus ovat lisääntyneet. Hyvä näin. Mutta samalla on työn tekemiseen tullut ylisäänneltyä ja on syntynyt joukko käytäntöjä ja korvauksia, jotka eivät ainakaan ole lisänneet työn arvostusta. Tuntuu siltä, kuin työstä olisi tullut välttämätön paha vapa-aikojen välillä.

 

Työelämä muutoksessa

Työelämä on jatkuvassa muutoksessa, elinkeinoelämän rakenteet muuttuvat, monet ammatit katoavat kokonaan, mutta samalla syntyy uusia ammatteja poistuneiden tilalle.

Työlainsäädännön kankeus ja työelämän murros ovat johtaneet siihen, että työvoiman tarve katetaan kasvavassa määrin pätkä- tai vuokratyöläisillä.

Samalla työikäinen väestö vähenee. Kuitenkin samaan aikaan osa nuorista jää työelämän tai opintojen ulkopuolelle. Suomen tulevaisuuden ja hyvinvoinnin kannalta on aivan keskeistä saada kaikki nuoret mukaan työelämään. Työn arvostus syntyy vain työtä tekemällä ja työelämässä mukana olemalla.

 

Kiinni menneessä

Meneillään olevassa muutoksessa työmarkkinaosapuolet pyrkivät menneestä kiinni pitäen ajamaan omien taustayhteisöjensä etuja periaatteella ”saavutetuista eduista ei luovuta”.

Harvassa ovat ne pohdinnat, joissa aidosti otetaan kantaa työpaikkojen syntymiseen, säilymiseen tai työn arvostukseen.

Yrittäjien ehdotukset työelämän uudistuksista lähtevät työn arvostuksesta. Ilman kovaa työtä ei synny tulosta. Yrittäjä maksaa arvomaailmansa mukaisesti kunnon palkan tehdystä työstä ja karsastaa kaikkia ylimääräisi kustannuksia, kuten korvauksia tekemättömistä töistä.

Kun työn arvostus katoaa, se johtaa siihen, että työtä ei edes haluta tehdä, eikä sillä ole tekijälleen mitään suurempaa arvoa. Uskotaan, että yhteiskunta ja korporaatiot ovat ottaneet vastuun kansalaisen toimeentulosta. Oma vastuu toimeentulosta on ulkoistettu muille.

Kansalaispalkan perään halajavat uskovat yhteiskuntaan, joka maksaa pelkästä oleskelusta riittävästi. Heidän mielestään tarvitaan vain joitain muita ulkopuolisia, jotka tekevät kaiken työn ja vähintäänkin kaiken ”paskaduunin”.

Juhlapuheissa kuultu ”kaikki työ on arvokasta” ei toteudu, ellei yleinen asenneilmapiiri hyväksy, että vain työtä tekemällä syntyy hyvinvointia ja vaurautta. Työn arvostuksen häviäminen on kansankuntamme tulevaisuuden kannalta tuhon tie.

 

Työn puolustajat

Jos työ on menettänyt arvoaan, missä ovat työn puolustajat? Onko työväenliikkeestä tullut palkansaajaliike, jonka tavoite on vain työajan minimointi ja työstä maksettavan palkan maksimointi?

Olisiko työn arvostuksen kasvun ja työlainsäädännön uudistuksen kautta mahdollista löytää eri osapuolten välillä konsensus, jolla Suomeen alkaisi syntyä vähintään ne 200 000 uutta työpaikkaa, jotka tarvitaan nykyisen hyvinvointiyhteiskunnan ylläpitämiskeksi?

Vai onko niin, että emme vieläkään huomaa tehtaiden pillien vaienneen ja ajamme lyhytnäköisesti vain omia etujamme, kun valot toinen toisensa jälkeen sammuvat tehtaissa?  Olemmeko jämähtäneet asemiin, joissa jokainen sahaa vain omaa oksaansa?

Työn arvostuksessa pitäisi palata lähtöpisteeseen, luoda matalia kynnyksiä työelämään pääsemiseksi.

Itse haluan uskoa, että kansalaiset arvostavat työtä edelleen laajasti ja haluavat tehdä sitä.

Helsingin Sanomissa oli sanomalehtiviikolla 3. –7.2. Jokke Eljalan ja Mikko Ampujan kirjoitus otsikolla ”Nuoret arvostavat työntekoa ja ahkeruutta”. Heidän viestinsä oli: ”Suurin tehtävä ei ole saada nuoria arvostamaan työelämää vaan saada vanhemmat sukupolvet ymmärtämään ja arvostamaan nuoria työntekijöitä ja työnhakijoita.”

Yrittäjien arvon mukaista on kantaa huolta erityisesti nuorista ja pyrkiä saamaan heidät kaikki mukaan työelämään. Olen varma, että voisimme siinä myös onnistua, kunhan siihen annetaan järkevät mahdollisuudet. Mestari-kisälli -mallin mukainen ratkaisu olisi merkittävä askel myös työn arvostuksen palauttamiseen.

Tasavallan presidenttiä lainaten: vain työtä tekemällä syntyy hyvinvointia.

Ehdotankin, että arvokeskustelijat osoittavat edelläkävijyyttään ja julistavat vuoden 2014 työn arvostuksen vuodeksi!

 

Mikko Simonlinna

Suomen Yrittäjien hallituksen puheenjohtaja

 

Mikko Simonlinna
Mikko Simonlinna

Latest posts by Mikko Simonlinna (see all)

 

 

Mitä mieltä sinä olet? (Huom! Kommentit päivittyvät viiveellä)