Responsive image
Responsive image

Maahanmuuttokeskustelua Tuomiokirkossa 14.1.2016

Arvokeskustelijat ry yhdessä Lännen Median ja Helsingin seurakuntayhtymän kanssa järjestivät maahanmuuttoon ja turvapaikanhakijoihin liittyvän arvokeskustelutilaisuuden torstaina 14.1.2016 klo 16.00 – 19.00 Tuomiokirkon kryptassa Helsingissä.

Keskustelua vetivät Lännen Median päätoimittaja Matti Posio ja Marttaliiton toiminnanjohtaja Marianne Heikkilä.

Keskustelijoina olivat:

Arkkipiispa Kari Mäkinen
Imaami Anas Hajjar, Islamilaisen neuvoston puheenjohtaja ja Suomen Islamilaisen yhteisön johtaja
Kristiina Kumpula, SPR:n pääsihteeri
Kimmo Himberg, Poliisiammattikorkeakoulun rehtori
Lotta Haikkola, Valtiotieteiden tohtori, ETMU:n puheenjohtaja, Helsingin Yliopisto
Therese Ngouth, Vuoden pakolaisnainen 2015

Lännen Media kuvasi paneelikeskustelun materiaaliksi kahdelletoista osakaslehdilleen, joissa laajasti huomioitiin ja uutisoitiin tilaisuuttamme.
Myös useat muut lehdet, erityisesti poliittiset pää-äänenkannattajalehdet olivat lähettäneet toimittajiaan seuraamaan maahanmuuttokeskustelua.
Lisäksi Kirkon viestintäkeskus tallensi keskustelutilaisuuden internettiin.

Kansan Uutiset:


Arkkipiispa Kari Mäkinen ja imaami Anas Hajjar arvioivat suomalaisen ilmapiirin koventuneen lyhyen ajan kuluessa.

Arvovaltainen joukko ruoti torstai-iltana Suomen ilmapiiriä Helsingin tuomiokirkon kryptassa. Keskustelutilaisuus kulminoitui turvapaikanhakijoiden ja pakolaisten tuomaan muutokseen.

Rinta rinnan esiintyneet arkkipiispa Kari Mäkinen ja imaami Anas Hajjar ovat huolestuneita Suomen koventuneista arvoista. Mäkisen mukaan ilmapiiri on koventunut pikkuhiljaa hiipien. On tullut ikään kuin hyväksytyksi, että ihmisiin voi suhtautua eri tavoin taustasta riippuen.

Myös Hajjar näkee erittäin huolestuttavana koventuneen ilmapiirin viitaten katupartioihin. Hän nosti esiin muutaman kerran myös ihmisiä pikemmin jakavan kuin yhdistävän median vyörytyksen ja ylilyönnit pakolaiskeskustelussa.

Vauraalla Suomella on varaa auttaa

Mäkinen peräsi yhteiskunnalliseen keskusteluun suhteellisuuden tajua. Hän painotti suomalaisen yhteiskunnan olevan vakaan ja toimivan.

Hänen mukaansa Suomessa on varaa auttaa hätää kärsiviä taustoja kyselemättä. Hän oli pettynyt, että keskustelussa on ihmisten auttamisen tarvetta on myös kyseenalaistettu voimakkaasti.

– Minulla on hätä, miten voimme auttaa hädässä olevia. Kriisipuhe voi johtaa harhaan. Suomi on erittäin vauras maa taloudellisista ongelmista huolimatta, Mäkinen muistuttaa.

Poliisiammattikorkeakoulun rehtori Kimmo Himberg vakuutti Suomen olevan yksi tasapainoisimmista ja turvallisimmista maista.

– Ei meillä ole mitään kriisiä. Meillä ei ole vieraita toimijoita ja me päätämme itse asioistamme, Himberg toteaa.

Kriisipuhe ylilyövää

Myös Suomen Punaisen Ristin (SPR) pääsihteeri Kristiina Kumpula ja Etnisten suhteiden ja kansainvälisen muuttoliikkeen tutkimuksen seuran (ETMU) hallituksen puheenjohtaja Lotta Haikkola huomauttivat painokkaasti, ettei kriisi ole Suomessa.

– Kriisi ei ole täällä, vaan 60 miljoonan ihmisen joukossa, jotka ovat joutuneet jättämään kotinsa, Kumpula toteaa.

Myös Haikkolan näkemys poikkeaa ”median vyörytyksestä”, kuten hän luonnehti. Hän huomautti tehneensä maahanmuuttoon liittyvää työtä kymmenen vuotta. Tuona aikana ei ole juuri keskusteltu laajasti maahanmuutosta.

Haikkola arvioikin yhteiskunnan nyt mobilisoituneen ottamaan kantaa, mitä hän pitää hyvänä. Osa ihmisistä on äänestänyt myös jaloillaan ja lähtenyt vapaaehtoistyöhön.

Kumpula muistutti, että SPR:n toimintaan on ilmoittautunut 10 000 vapaaehtoista yli sadassa perustetussa vastaanottokeskuksessa. Hän pitääkin myönteisenä kansalaisyhteiskunnan aktivoitumista.

Uskontojen elettävä rinnakkain

Arkkipiispa Mäkinen ja imaami Hajjar korostavat uskontojen rinnakkainelon ja rauhanomaisuuden merkitystä. Tilaa Suomessa on niin kristillisen kuin islamilaisenkin vakaumuksen tunnustaville ihmisille.

Molemmat yhtyivät Helsingin piispojen Irja Askolan ja Ambrosiuksen torstaina julkistamaan kannanottoon, jossa todettiin kristittyjen ja kirkkojen tukevan muslimeja sopivien ja turvallisten tilojen saamiseksi oman uskontonsa harjoittamiseen.

– Hyvin kirjoitettu, toteaa Mäkinen.

Hän ei kuitenkaan ottanut kantaa Helsingissä vireillä olevaan moskeijanhankkeeseen. Muslimien mahdollisuuden harjoittaa omaa uskontoaan hän uskoo vahvistavan myös kristittyjen tietoisuutta omasta uskonnostaan.

Hajjar huomautti suurmoskeijahankkeen olevan yksi monista hankkeista. Hankkeita on ollut jo 1990-luvulta lähtien, mutta ne ovat kaatuneet rahoituksen puutteeseen.

Keskustelussa korostui myös ruohonjuurityön ja keskustelun merkitys. Hajjarin mukaan keskustelua on käytävä laajasti. Kouluissa on lisättävä toisten uskontojen tietoa.

Arvokeskustelun järjestivät Lännen Media, Helsingin seurakuntayhtymä ja Arvokeskustelijat ry.

Satakunnan Kansa:

Arkkipiispa Kari Mäkinen sanoo seuranneensa huolestuneena Suomessa viime syksynä alkanutta asenteiden muutosta turvapaikanhakijoita ja muita erilaisen etnisen taustan omaavia kohtaan.

– Näyttää, että olisi ikään kuin vähitellen tullut hyväksytyksi se, että ihmisiin pelkän taustansa takia voidaan suhtautua epäluuloisesti. Minusta tämä on pelottava ilmiö.

Mäkinen sanoo, että hänellä on hätä siitä, miten niitä ihmisiä voitaisiin auttaa, jotka henkensä hädässä pakenevat esimerkiksi Suomeen.

Arkkipiispa muistuttaa, että globaalissa ja historiallisessa perspektiivissä Suomi on taloudellisista ongelmista huolimatta erittäin vauras maa.

– Meillä on varaa auttaa apua tarvitsevia, taustaa kysymättä. Tekee mieli kiittää kaikkia niitä, jotka ovat arjessa olleet mukana toteuttamassa tätä tehtävää, joka on meille tullut. Se ei ole ongelma, se ei ole turvallisuuskysymys, vaan meille annettu tehtävä, Mäkinen puhui kasvaneesta turvapaikanhakijoiden määrästä ja tilanteen hoitamisesta Suomessa.

Mäkisen mukaan apua tarvitseviin suhtautuminen kertoo myös suomalaisesta kulttuurista ja yhteiskunnasta.

Suomessa turvapaikanhakijoiden suuresta tulijamäärästä on puhuttu usein kriisinä. Arkkipiispan mielestä Suomessa ei ole mitään kriisiä.

– Täytyy pitää suhteet mielestä, kun puhutaan kriisistä. Suomalaisessa yhteiskunnassa ei ole sellaista kriisiä, jota voisi verrata niihin Lähi-idän kriiseihin, joiden keskeltä tänne tullaan. Suomalainen yhteiskunta on vakaa ja hyvässä tilassa.

Mäkinen sanoo tuntevansa pettymystä siihen, että yhteiskunnassa arvot ovat koventuneet.

– Tunnen pettymystä ja tunnen vastuuta siitä, että siinä ympäristössä, jossa meidän kirkkomme on ja kristilliset kirkot ovat satoja vuosia toimineet, tapahtuu tämänkaltaista, arkkipiispa sanoi Lännen Median, Kirkko Helsingissä ja Arvokeskustelijat ry:n järjestämässä arvokeskustelutilaisuudessa torstaina Helsingin tuomiokirkon kryptassa.

Arvokeskustelussa aiheena olivat maahanmuuttajat ja turvapaikanhakijat. Mäkisen lisäksi keskusteluun osallistuivat imaami Anas Hajjar, SPR:n pääsihteeri Kristiina Kumpula, Poliisiammattikorkeakoulun rehtori Kimmo Himberg, ETMU:n puheenjohtaja Lotta Haikkola ja vuoden 2015 pakolaisnainen Therese Ngouth.

Aamulehti:

Suomen islamilaisen yhteisön johtaja, imaami Anas Hajjar sanoo, että muslimeille pitäisi löytää lisää tiloja, jotta he pystyisivät kunnolla harjoittamaan uskoaan.

Torstaina Lännen Median, Kirkko Helsingissä ja Arvokeskustelijat ry:n järjestämässä keskustelutilaisuudessa Helsingin tuomiokirkon kryptassa puhunut imaami piti tilannetta kriittisenä.

– Suomessa muslimeita on ollut 1870-luvulta lähtien. Ja kun lisää muslimeita on tullut, heille pitää olla tarvittavia tiloja.

– Ettei tarvitse vuokrata erillisiä tiloja juhlatilaisuuksiin tai perjantairukouksiin tai rukoilla ulkona tai sateen alla. Ratkaisu on, että löydämme sopivia tiloja.

Helsingin suurmoskeijahanke on imaamin mukaan yksi monista hankkeista, joita on käynnissä.

– 1990-luvulta lähtien on ollut erilaisia hankkeita, mutta ne ovat yleensä kaatuneet siihen, ettei ole järjestynyt rahoitusta. Mutta nyt tilanne alkaa olla kriittinen, että tarvitaan sellaisia tiloja pieniä putiikkeja.

Helsingin hiippakunnan sivuilla torstaina julkaisemassaan kannanotossa piispa Irja Askola ja metropoliitta Ambrosius ottivat kantaa siihen, että kristittyjen ja kirkkojen tehtävä on nyt tukea muslimeja saamaan sopivia ja turvallisia tiloja oman uskontonsa yhteisölliseen harjoittamiseen.

Tilaisuudessa puhunut arkkipiispa Kari Mäkinen piti kirjoitusta hyvänä.

– Olen täsmälleen samaa mieltä. Ajattelen, että yksi iso kysymys, jossa suhteessa jaan tämän Helsingin piispojen viestin on se, että millä tavalla turvaamme uskonnonvapauden ja oikeuden harjoittaa omaa uskontoaan niille, jotka tänne tulevat tai jotka ovat täällä pidempään olleet. Se on meidän yhteistä huoltamme. Minusta on erittäin tärkeä todeta, että uskontojen rauhanomainen rinnakkaiselo on paljon parempi ja tärkeämpi viesti kuin se, että katsomme matkan päästä ja kyräilemme.

Suurmoskeijahankkeeseen Mäkinen ei ottanut suoraan kantaa. Hän sanoi pitävänsä tärkeänä, että tarpeellisia tiloja uskonnolliseen toimintaan on olemassa.

Iltalehti:

Tuomiokirkon kryptassa järjestettiin torstai-iltana arvokeskustelu, jossa aiheina olivat maahanmuutto ja turvapaikanhakijat.

Keskustelun alussa juontajat nostivat esiin torstaina julkaistun kannanoton, jossa Helsingin hiippakunnan piispa Irja Askola ja metropoliitta Ambrosius painottivat, että kirkkojen tehtävä on tukea muslimeja saamaan sopivia tiloja uskontonsa harjoittamiseen.

Sekä imaami Anas Hajjar että arkkipiispa Kari Mäkinen olivat samaa mieltä vetoomuksen kanssa.

– Hyvin kirjoitettu, olen täsmälleen samaa mieltä. Se on yksi iso kysymys, jossa jaan tämän Helsingin piispojen viestin, että millä tavalla turvaamme uskonnonvapauden ja oikeuden harjoittaa omaa uskoa niille, jotka tänne tulevat tai jotka ovat täällä pitempään olleet, Mäkinen totesi.

Arkkipiispa painotti, että uskontojen rauhanomainen rinnakkainelo on hyvin tärkeä viesti. Hän ei kuitenkaan halunnut ottaa kantaa kohuttuun suurmoskeijahankkeeseen.

– En ota kantaa siihen, te tiedätte mitä te tarvitsette ja minkälaisia hankkeita teidän on viisasta edistää, Mäkinen totesi viitaten imaami Hajjariin.

Imaamin mukaan suurmoskeija on yksi monista hankkeista.

– Jo 90-luvulta lähtien on ollut erilaisia hankkeita, jotka ovat kaatuneet yleensä siihen, että rahoitus ei ole järjestynyt, Hajjar totesi.

Nyt kuitenkin islaminharjoittajia on huomattavasti enemmän kuin 1990-luvulla.

– Nyt tilanne alkaa olla kriittinen, että tarvitaan jo sellaisia tiloja samoin kuin pieniä putiikkeja, Hajjar totesi.

Keskustelun järjestivät Suomen evankelis-luterilainen kirkko ja Arvokeskustelijat ry.

Mitä mieltä sinä olet? (Huom! Kommentit päivittyvät viiveellä)